#37: “Elokuvassa edetään ryysyistä rikkauksiin”

Olipas kovin kestnerimäinen tämä.

Robin Hood: Varkaiden ruhtinas (1991), 4/10

#32: “Elokuvassa on jumalhahmo”

Olipas tasapaksu. Tuntui, että paljon oli pitänyt kirjoista saada mahdutettua mukaan, ja siksi pituus oli vähän venähtänyt ja kerrontakin kärsi. Toisaalta, laadukas ohjaus on laadukasta ja kyllä tämän mielellään katsoi, varsinkin, kun elokuva oli audiovisuaalisesti upea.

Dyyni: Osa kaksi (2024), 6/10

#21: “Elokuvassa näyttelee vuonna 1924 syntynyt näyttelijä”

Jännä kotimainen elokuva. Paikoin jopa absurdismiin vivahtava kokonaisuus, joka ei ole varsinaisesti hyvä, mutta katsomiskokemuksena mielenkiintoinen.

Annikan isää näytteli Kauko Helovirta (s. 21.10.1924)

Pilvilinna (1970), 4/10

#5: “Elokuvassa tehdään käsitöitä”

Yllättävän paljon saa näemmä näistä lastenelokuvistakin tilastomerkintöjä.

Hirmuinen lumipallero (2021), 6/10

#10: “Elokuvassa hengataan baaritiskillä”

Ei ihmeellinen, mutta silti varsin hyvin otteessaan pitävä tarina. Miljöö ainakin oli itselleni tuore. Neeson on taas melkein klooniroolissa, mutta tällä kertaa lähes täysin draamaan painottuen. Ehkä ikä alkaa jo painaa häntäkin.

In the Land of Saints and Sinners (2023), 6/10

#50: “Vuonna 2024 julkaistu elokuva”

Jännä katsoa dokumentti aiheesta, josta olen katsonut parikin YouTube-esseevideota. YouTubessa osataan selvästi kertoa tarina tiiviimmin, mutta isolla yhtiöllä on enemmän rahaa ostaa oikeuksia kuviin ja videoihin, joten tässä on enemmän katsottavaa.

They Called Him Mostly Harmless (2024), 5/10

#47: “Elokuvassa ei ole väkivaltaa”

En kyllä millään meinaa tottua näihin Risto Räppääjä -elokuvien äänitehosteisiin.

Risto Räppääjä ja polkupyörävaras (2010), 6/10

#45: “Elokuvan julisteessa ei ole ihmishahmoja”

Kiva lasten lyhäri. Tämä oli suomalaisilla ääninäyttelijöillä, mutta voisihan tuon katsoa alkuperäisilläkin joskus.

The Gruffalo (2009), 7/10

#7: “Elokuvassa lauletaan yhdessä”

Kokeilen ja katson, tuleeko tänä vuonna täyteen Helmetin elokuvahaaste. Ei välttämättä, sillä viime vuonna näin ainostaan 35 elokuvaa. Alku on kuitenkin vahva.

Barbie (2023), 6/10

#365: The Record Breaker (2012)

Ihan mielenkiintoinen ja hyvällä maulla tehty dokumentti, jossa on myös sopivasti pilkettä silmäkulmassa. Joku kai voisi luonnehtia tätä sanalla “lämminhenkinen”. Päättää sopivasti tämänkertaisen haasteeni 365 elokuvasta vuoden aikana.