En tiedä olivatko värisävyt mukana alkuperäisessäkin filmissä, mutta vähän epäilen. Tarpeetonta kikkailua joka tapauksessa. Ei ihan Lloydin parhaimmistoa, mutta hauskoja hetkiä toki kuitenkin sisältää.
Taattua ja nykyään jo myös niin tuttua Wes Andersonin tyyliä. Tämän toki tunnistaa. Varsin tunnelmallinen ja mukavaa hymyäkin aiheuttava lyhytelokuva. The Grand Budapest Hotel -elokuvaa odotellessa.
Historiallisempaa ja hauskempaa kuin “noughties”, ja toki mukana paljon nostalgiaa. Lopun minuutit ovat yksi televisiohistorian hulvattomimmista pätkistä. En ole moisesta lastenohjelmasta ennen kuullutkaan, mutta veikaten kohta käyt YouTube kuumana…
Aiheena vuosi 2009, mutta on tainnut sitten tulla televisiosta seuraavan vuoden puolella, kun ilmestymisvuotena 2010. Ihan perushauskaa settiä, mukana oli muutama todella hauska kohta. Yllättävän nopeasti meni tunti ja 40 minuuttia.
Ja palanpainikkeeksi vielä hieman sota-ajan propaganda-Akua. Hauskaa ja hupia koko vapaalle Amerikalle! Eipä näitä kovin montaa jaksa peräkanaa katsoa, mutta sinällään ihan mielenkiintoisia paloja menneisyydestä.
